Markka Laitinen

Elokuva Suuri performanssi

Hulvaton komedia nykytaiteen eri ilmiöistä kriittisesti tarkasteltuna on nyt katsottavissa YLE:n areenalla. Harri Mannerin romaaniin perustuva elokuva Suuri Performanssi kyseenalaistaa nykytaidetta humoristisin keinoin ja Manner on kopioinut elokuvassa esitetyt taiteen "sitaatit" suoraan eri taiteilijoiden ja taidekriitikoiden reaalielämässä esitetyistä "sitaateista".

Elokuva on kokonaisuutena erinomaisen nerokas ja joidenkin näyttelijöiden suoritus aivan uskomattoman laadukasta, kuten Kai Lehtisen ja Esko Salmisen. Nykytaide joka kyseenalaistaa lähes kaiken, joutuukin itse kyseenalaistuksen kohteeksi ja jälki on erinomaista. Parempaa suomalaista elokuvaa saa etsimällä etsiä.

http://areena.yle.fi/1-1576917

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (147 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Katsoin ja suosittelen kaikille elokuvan katsomista. Hykerryttävää katsottavaa ja ennenkaikkea kuunneltavaa.

Taisto Merilä

Ajattelin tällä kertaa suositella blogia etukäteen, ja tarkastella lähdemateriaalia myöhemmin, kunhan jaksaa ja kerkeää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kannattaa tutustua vaikka myöhemminkin. Repliikit ovat nasevia ja komiikan keinoja ei ole säästelty.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Juuri näin, itse olen katsonut elokuvan useita kertoja, koska siinä on niin paljon myös piilotettua kritiiikkiä nykytaidetta ja sen suomalaisia tekijöitä kohtaan, etteivät kaikki avaudu kertaheitolla.

Tässä eräs arvostelu elokuvasta.

http://www.kiiltomato.net/harri-manner-suuri-perfo...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Asmo Kauhala? No kritiikki on paikallaan.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #5

Ja Taneli Mäkipää ja kohuttu jousenentappovideo. ;-D

Tarkkaan seuraamalla elokuvasta löytyy mitä uskomattomampia kriittisiä viitteitä maamme nykytaiteeseen ja sen tekijöihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Se, että elokuvassa tehdään pilkkaa jostain taiteilijasta ei vähennä hänen työnsä arvoa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Elokuva ei pilkkaa nykytaidetta, vaan kyseenalaistaa ja kritisoi nykytaidetta sen omilla keinoilla hyvin asiallisesti. Ja kuten elokuvassa, myös tosielämässä tämä kyseenalaistaminen ja kritisoiminen katsotaan pilkaksi, taiteen vastaisuudeksi tai populismiksi, joidenkin toimista.

Nykytaide kritisoi lähes kaikkea, mutta elokuvassa se joutuukin itse saman kohtelun kohteeksi, jolla käsittelee itse lähes kaikkea. Mitä taas tulee jonkun raflaavia, jopa väkivaltaisia, julkisuudenhakuisia "taideteoksia" epätoivoisesti tekevän taiteilijan arvoon, jonka jotkut taiteesta kauaksi eksyneet taiteen virallisten piirien toimijat ovat nostaneet arvoon arvaamattomaan. Niin hänen oikea arvonsa tulee esille siinä miten suuri yleisö on hänen taiteeseensa suhtautunut.

Vuosikymmenien taiteen tekeminen julkisella rahalla, ei takaa taiteilijan taiteellista arvoa, vain sen miten hyvät suhteet taiteilijalla on samanmielisiin pienen sisäpiirin taiteen toimijoihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kyllä se elokuva farssina aika halvalla pisti monta taiteilijaa enkä sanoisi kovin asialliseksi kritiikiksi, tuskin sellaiseksi on tarkoitettukaan.
Minä olen suuresti ihaillut mm. Kaarina Kaikkosen installaatioita.
On totta että sisäpiiriläisten intriigejä riittä ja jotkut korkeatasoisetkin taiteilijat suljetaan näyttelyiden ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle.
Osaatko katsoa aikanaan paheksuntaa herättäneen taiteilijan nykyisiä töitä
ennakkoluulottomasti?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Olen toista mieltä elokuvasta, mielestäni siinä esitetty kritiikki ja kyseenalaistaminen on tehty täysin nykytaiteen omilla keinoilla. Mitä tulee aikanaan paheksuntaa herättäneen taiteilijan nykyisiin töihin, en valitettavasti näe niissä sellaisia taiteellisia ansioita, että niillä olisi pitänyt saada noin sata apurahaa ja että teoksia on ostettu kaikkiin mahdollisiin julkisiin kokoelmiin ja museoihin. En yleensäkään näe järkeä siinä että jotakin taiteilijaa rahoitetaan julkisista rahoista useita kymmeniä vuosia.

Mielestäni kaikki taiteen valtionapurahat ja muut julkiset tuet tulisi lakkauttaa, koska ne vääristävät kilpailua ja ovat johtaneet keinotteluun ja korruptioon, sekä kohtelevat taiteilijoita eriarvoisesti. Eikä valtion tehtävä ole tukea eriarvoisuutta missään muodossa, vaan valtion tulisi kohdella taiteilijoita samanarvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Valtio voisi laskea taiteen ja taiteen oheistuotteiden ALV:n nollaan ja antaa taiteen ostajille verovähennysoikeuden taideostoksistaan. Samoin valtion tulisi järjestää taiteilijoille paikkoja joissa he voisivat olla esittelemässä ja myymässä teoksiaan ja niiden oheistuotteita. Paikkoja joihin kansalaisten olisi helppo tulla tutustumaan taiteilijoihin ja ostamaan heidän teoksiaan ja niiden oheistuotteita.

Eli valtion tulisi tukea taidetta ja taiteilijoita sellaisilla keinoilla, jotka kohtelisivat taiteilijoita samanarvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailu tuottaa aina eriarvoisuutta, sehän on kilpailun tarkoitus.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ei, kilpailu tuottaa paremmuusjärjestyksen, ei eriarvoisuutta. Vain sellainen kilpailu jossa kilpailijoilla ei ole samoja sääntöjä tai joihin kilpailijat valitaan mielivaltaisesti ilman samoja kriteereitä, tuottaa eriarvoisuutta. Tällaista kilpailua taide- ja kulttuurialat ovat täynnä.

Jos taidealan kilpailuja verrattaisiin olympialaisiin ja esimerkiksi keihäänheitossa voisi 60m keihäsmies valita itse kilpakumppaninsa, ei hän valitsisi ainuttakaan yli 60m keihäsmiestä kilpakumppanikseen, koska hänellä itsellään olisi näin mahdollisuuus saada mainetta ja mammonaa keskinkertaisella tuloksellaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Väitätkö, ettei maineella ja mammonalla ole mitään tekemistä arvon kanssa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21

Se maine saattaa olla ohi menevää. En nyt ole esimerkistä varma, mutta on olevinaan sellainen näppituntuma etteivät Juhani Palmun taulut ole niissä hinnoissa kuin aikoinaan. Voin olla väärässäkin.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #23

Näistä taiteen jälkimarkkinoista on tänä vuonna ollut puhetta paljonkin ja asiaan on paneutunut myös maamme tunnetuin taidekriitikko Otso Kantokorpikin.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/11/otso-kanto...

linkin takaa kannattaa lukea myös minun "Taiteilija" nimimerkillä antamani vastaus Kantokorven juttuun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Näinhän on. Juhani Palmu on esimerkki suuren yleisön suosion saavuttaneesta taiteilijasta jota taidekriitikot eivät juuri arvostaneet Mainetta siivitti myös lööppijulkkiksena esiintyminen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

Taisi olla joku Tiivolakin, joka avitti myyntiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Eikö parempi ole arvokkaampi kuin huono?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25

No, jos mieltyy tauluun niin että ei ole väliä mitä maksaa ja laskeeko arvo kuinkakin paljon niin mikä ettei arvokastakin voi silloin ostaa. Tosin tuli mieleen antiikkikauppias, jolla oli hervottoman kallis kaappikello ja tulin kysyneeksi että kukahan ostaa. Kauppias siihen että joku, jolla on enemmän rahaa kuin järkeä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #28

Yleensä rahamiehet ostavat taidetta taiteilijan nimen tai vallitsevien trendien mukaisesti, mutta tosiostaja ostaa teoksen itselleen hinnasta piittaamatta, koska on sattunut teokseen mieltyä.

Se että joku ihastuu taideteokseen niin paljon että hankkii teoksen ihastumisen takia, on mielestäni paljon arvokkaampi asia itse taiteen kannalta, kuin se että joku ostaa siksi koska taiteilija on kriitikoiden tai vastaavien ylistämä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Aivan mieletön, eikä vähiten Esko Salmisen loppukohtaus.

Katsottavissa enää neljä päivää. Kannattaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Hienossa loppukohtauksessa on eräitä parhaita kyseenalaistuksia nykytaidetta kohtaan. Kun elävässä elämässä taiteen keskustoimikunta (elokuvassa keskuskollegio) on jonkun taiteeksi tuominnut, se myös taiteena pysyy, kävi mitä tahansa.

Samoin, se pilkka joka kerran suunnattiin päin menneen maailman pyhiä instituutioita, on nyt jähmettynyt instituutioksi itse, osuu todella kohteeseen. Puhumattakaan nykytaiteen mainitsemista vuosisadan hölynpölynä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Olen muuten aina ihmetellyt missä valitaan matrikkeliin taiteilijat, ja vilkaisin vasta nyt takakanteen: Suomen Taiteilijaseuran julkaisu. En ole tullut ottaneeksi selvää onko muita vastaavia.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Wikipedia mainitsee taiteilijamatrikkeleista seuraavaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvataiteilijamatrik...

Taidemaalarina ihmettelin aikanaan sitä, miksi omasta mielestäni parhaat taidemaalarit ovat kaikki liittojen ja järjestöjen ulkopuolisia, eikä heitä löydy matrikkeleista? Taidekoulutuksen nyt saaneena ja viralliseen taidekenttään perehtyneenä, tiedän ettei matrikkelitaiteilijaksi pääseminen takaa mitenkään taiteilijan taiteellista tasoa, vaan on lähinnä keskinkertaisten keino palkita vastaavia samanmielisiä keskinkertaisuuksia.

Jos jotkut ammattialat ovat maassamme vääristyneet ja vinoutuneet, niin taidealat ja niistä varsinkin kuvataideala.

Kun elokuvassa työtön muurari kyselee taidekoulutuksen loputtua, mitä hänen tulisi tehdä koulutuksen jälkeen? On vastaus, valmistaudut osaasi eliitin eksoottisena humanistimaskottina, aivan vertaansa vailla tarkkanäköisyydessään. Taiteellisilla ansioilla ja teosten tasolla ei ole mitään tekemistä tämän päivän virallisen taidekentän kanssa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #16

Saman suuntaisia ajatuksia on ollut, taidekauppiaille se vaan on olevinaan myyntivaltti ilmoittaa että ko. taulun taiteilija on matrikkelissa. Ei olekaan kuin yksi perintönä, vuosimallia 1972.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #17

Taidemaalarina pidän koko nykyistä virallista taidekenttää hyvin taidetta halventavana ja on todella surullista että virallisesta taidekentästä on tehty jonkinlainen eliitin humanistimaskottien leikkikenttä tai hiekkalaatikko, jossa aikuiset lapset leikkivät vääristyneitä sisäpiirileikkejään keskenkasvuisina.

Eräs paras kritiikki nykytaidetta kohtaan elokuvassa oli kun työtön muurari oli katsomassa kaimansa käsitetaiteilijan muuraamista näyteikkunassa ja mietti ettei tuo nyt ainakaan muurata osaa. no muutaman päivän päästä käsitetaiteilija kuolee kun hänen merkittävin teoksensa -erottava tekijä- muurattu seinä kaatuu hänen päälleen. Tämä kritiikki osuu niin hienosti nykytaiteen ytimeen, nykytaiteilijan ei tarvitse enää osata.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #18

Oli kyllä riemastuttava elokuva, kiitos että laitoit tänne.

PS. Täytyy varmaan katsoa se uudestaan, josko jotain meni ohi vaikka päällimmäiset helmet todennäköisesti jäikin.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #19

Ole hyvä elokuvasta, itsekin olen katsonut sen ainakin viisi kertaa. Jo silloin 2008 kun elokuva esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa, katsoin sen useampia kertoja. Elokuvassa on todellakin niin paljon aivan loistavaa kritiikkiä ja kyseenalaistamista nykytaidetta kohtaan, etteivät ne avaudu kaikki yhdellä katsomisella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Suurin osa matrikkelitaiteilijoista ovat korkeimman asteen taidekoulutuksen saaneita. Myös ns. ite-taiteilija voi päästä taiteilijaseuran jäseneksi osallistumalla jurytettyihin näyttelyihin.
Nykyisin matrikkelinimi ei näytä paljokaan painavan ainakaan huutokauppahinnoisa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #22

Mainitsemasi juttu kertoo vain sen ettei korkeinkaan koulutus takaa taiteen laatua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Kaikilla ammattiliitoilla on omat kriteerinsä jäsenyydelle. Tietenkään kaikki koulutuksesta valmistuneet eivät ole tasoltaan samanveroisia, mutta olisihan se täysin mielivaltaista jos seuran jury heistä rupeaisi erottelemaan mielestään pätevät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #36

Mutta kaikki ammattiliitot eivät kiellä kansalaisten vapautta olla ammattilaisia ko. alalla, mitä edustavat.

Esimerkiksi rakennusliittoon ei tarvitse kuulua ollakseen rakentaja tai kirvesmies.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Eihän taiteilijaseuraankaan tarvitse kuulua ollakseen taiteilija.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

Hah, Siwan kassasta Antti Tuiskusta tuli laulaja äänensä perusteella, mutta hänestä ei voisi koskaan tulla kuvataiteilijaa samoilla perusteilla, eli osallistumalla kuvataidekilpailuun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Mikä ettei, kuka tahansa voi nimittää itsensä kuvataiteilijaksi, se ei ole suojattu ammattinimike.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #43

Voihan sitä itsensä nimittää, mutta ei sillä kriteerillä ole merkitystä, niin hyvin on taiteilijapiirit toimintaansa suojanneet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Eihän millään alalla ole sinänsä merkitystä miksi itsensä nimittää.
Pitäisi jotain osatakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #45

Pitäisi osata? Mitä tarkoitat? Jos korkeakoulu opettaa taiteilijaksi sinun mielestäsi, niin en minä sille mitään voi. Minä olen myynyt yli puolet tuotannostani, mutta en ole silti taiteilija, koska minulla ei koulu sujunut jostain muusta syystä kuin maalaamisesta tai piirtämisestä. Jos jalkapalloilijan taitokin mitattaisiin korkeakoulun kolmivuotisella oppimäärällä niin Litmanen ei olisi jalkapalloilija.

Eipä ole sinun taulujasi nähty niin en voi sanoa osaamisesta mitään.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #46

Ei tarvitse kuin katsoa nykyisten taidekoulujen lopputyönäyttelyiden teokset, pääsee jyvälle minkälaatuisella osaamattomuudella niistä valmistutaan.

Minäkin huippuosaajana olen myynyt reilusti suurimman osan tuotannostani ja pääosan ovat ostaneet yksityiset ihmiset omilla rahoillaan. Toki niitä on hankittu myös julkisiin tiloihin, julkisella rahalla, joitakin kappaleita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Meinaatko ettet mitään osaa? Ei taideteoksia voi mitata. Ei rahakaan ole mikään taideteoksen taiteellisen arvon mitta.
Totta kai korkeakouluissa voi oppia paljonkin. Itse olen opiskellut kuvataidetta lukuvuoden kansanopistossa. Se oli erittäin kehittävä vuosi ja opin paljon erilaisista menetelmistä. Minua opettivat monet mestarit.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #51

En, mutta sellaisen käsityksen sanoistasi sai, kun laitoit, että pitää osatakin jotain.

Erno Paasilinnan sanoin, oppineita ovat vain itseoppineet, kaikki muut ovat opetettuja, jotka taistavat vain muiden oppeja.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #55

Juurikin noin. Opetetut osaavat vain sen minkä joku on opettanut, vain itseoppinut voi osata jotain enemmän. Laitan tässä lainauksen Edward Leedskalningilta.

"Kuten tiedätte, niin me saamme koulussa opetusta, joka perustuu kirjoihin painettuun tietoon. Kaikki ne kirjat, joiden mukaan opetusta annettiin 25 vuotta sitten, sisältävät nyt vanhentunutta ja väärää tietoa ja tällä hetkellä opetuksessa käytettävät kirjat tulevat 25 vuoden päästä sisältämään samalla tavoin vanhentunutta ja väärää tietoa. Näin ollen tällä hetkellä käytettävät kirjat sisältävät väärää tietoa jo nyt ja näiden kirjojen mukaan opetettavat ihmiset eivät oikeasti saa opetusta vaan harhaanjohtavaa informaatiota. Kaikki kirjoitetut kirjat sisältävät väärää tietoa. Ihmiset, jotka eivät ole saaneet opetusta, eivät pysty kirjoittamaan kirjoja ja opetusta saaneet eivät ole saaneet todellista oppia vaan harhaanjohtavaa informaatiota eikä tällainen henkilö pysty kirjoittamaan todenmukaista tietoa sisältävää kirjaa.

Tämä harhaanjohtaminen alkoi, kun muinaiset esi-isämme alkoivat opettaa jälkeläisiään. Kuten tiedätte, niin he eivät tienneet oikeasti juuri mitään, mutta silti he siirsivät tämän tietämättömyytensä seuraaville sukupolville. Kaikki tämä tapahtui niin viattomasti, ettei kukaan huomannut asian todellista tilaa. Tästä syystä me emme vieläkään saa todellista opetusta.

Nyt kerron teille, mitä todellinen oppiminen on oman järkeilyni perusteella. Todellinen opetus on aistien toiminnan tehostamista. Me kaikki synnymme raakileina ja pysymme ja kuolemmekin sellaisina, ellemme tietoisesti tehosta aistiemme toimintaa. Mutta kaikki eivät pysty tähän. Todellisen oppimisen perusta on oman itsensä kunnioittaminen. Jos ihminen ei kunnioita itseään, niin hän ei pysty oppimaan mitään. Itsekunnioituksen perustana ovat halu oppia ja se, että tekee ainoastaan hyviä ja oikeita asioita ja se, että uskoo ainoastaan sellaisiin asioihin, jotka voidaan todistaa oikeiksi sekä se, että on arviointikykyinen ja pystyy hallitsemaan itseään.

Niinpä, jos yksilöllä ei ole todellista halua oppia, niin hän pysyy raakileena ja jos hän tekee asioita, jotka eivät ole hyviä ja oikeita, niin hän on alhainen ihminen ja jos hän uskoo asioihin, joita ei voida todistaa oikeiksi, niin kuka tahansa heikkolahjainen ihminen voi manipuloida häntä ja jos hänellä ei ole arviointikykyä, niin hänellä ei ole mitään motivaatiota tehdä hyviä asioita ja jos hän ei kunnioita itseään, niin hän ei tule koskaan tietämään sitä, että mikä kaikki on mahdollista.

Näin ollen kaikki sellaiset ihmiset, joilla ei ole noita edellä mainitsemiani ominaisuuksia, eivät pysty omaksumaan mitään todellista oppia."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #58

Kiitos lainaus oli täyttä asiaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #58

Täydellinen harha. Kouluissa ei voida rdetä niin pitkälle, että päädtäisiin lähelekään tieteen nykyvsihetts. Eikä tiede yleensä vaihda käsityksiään, vaan tarkentaa ja täydentää.

"Kaikki ne kirjat, joiden mukaan opetusta annettiin 25 vuotta sitten, sisältävät nyt vanhentunutta ja väärää tietoa ja tällä hetkellä opetuksessa käytettävät kirjat "

Kyökkitieteenfilosofiakin ryömii allikossa ...

Edward Leedskalnin (modern Latvian: Edvards Liedskalniņš) (January 12, 1887, Stāmeriena parish, Livonia; December 7, 1951, Miami) was an eccentric Latvian emigrant to the United States and amateur sculptor who single-handedly built the monument known as Coral Castle in Florida. He was also known for his obscure theories on magnetism. Wiki

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #102

Oho, pidät siis yhden maailman tunnetun neron juttuja kyökkifilosofiana?

Siinä olet kuitenkin oikeassa, että tieteellisesti todistettu asia ei muutu, vaan tarkentuu tiedon kasvaessa. Eri asia on tosin tieteelliset teoriat, jotka voivat muuttua vaikka täysin ympäri tai osoittautua täysin huuhaaksi. Aivan kuten taiteenkin filosofiset teoriat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #106
Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #109
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #111

Tässä vaiheessa tekisi mieli kysyä, millaisen tiedekoulutuksen olet saanut. Ja oletko matrikkelitaiteilija? Täällä mökillä ei matrikkeli käytettävissä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #113

Kun kerran taidekoulutuksesta tuli puhe, niin teidän jälkeenne. Eli kerroppa minkälainen taidekoulutus palstan taideasiantuntijalla on ja oletko itse matrikkelitaiteilija?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #116

Et vieläkään näytä ymmärtävän että taiteenfilosofia ja taiteen tekeminen ovat eri asioita. . Jos saisin arvata, olet itseoppinut taiteilija ja keskikoulun käynyt.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #118

Et vastannut kysymykseeni, mikset? Entäpä jos laskeutuisin sinun lapselliselle tasollesi ja kysyisin, paljonko nostat penkiltä? Vastaisitko nyt esittämiini kysymyksiin?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #118

Jos saisin arvata niin siinä vaiheessa kun hyviä käytöstapoja on jaettu niin niitä ei enää ollut jaossa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

Ilman oppia lapsi ei edes kehittyisi ihmiseksi saatikka osaisi mitään järkeillä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Kenen tahansa ammatinharjoittajan täytyy osata jotain. Yleensä perustaidot oppii koulutuksessa, mutta monia ammattitaitoja voi omaehtoisestikin opiskella. Taiteilijalle pelkkä koulutus ei riitä vaaditaan lahjakkuuttakin.
Taidekoulujen sisäänpääsykokeissa pyritään seulomaan lahjaakkaammat. Mutta eihän taiteen arvioimiseen ole mitään objektiivista kriteeriä.
Minä en nimittäisi taiteilijaksi sellaista tuhertajaa joka vain toistaa muiden oppeja. Omaperäisyys on taiteilijalle olennaista.
Hyvällä koulutuksella voi päästä paljon pidemmälle kuin ilman. Ei jokaisen sukupolven tarvitse kaikki niksit uudelleen keksiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #62

Vai taiteilijan ominaisuus on osata niksit, mutta jos osaa vain tehdä hyvää taidetta se ei riitä, jos ei ole näyttää koulutodistusta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #36

Kaikkiin ammattijärjestöihin, paitsi taidealan, pääsee automaattisesti jäseneksi jokainen alalle kouluttautunut tai alalla toimiva. Virallisen ammattitutkintojärjestelmän alaisista ammateista, vain taidealan järjestöt rikkovat Ihmis ja Perusoikeuksia, Yhdenvartaisuuslakia ja maamme Perustuslakia.

Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21

2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA
(2007/C 303/01)

12 artikla
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla
tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että
jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa
puolustamiseksi.

2.2. Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö
Tasa-arvo Euroopan unionissa

Neuvoston direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 76/207/ETY, jäljempänä työelämän yleinen tasa-arvodirektiivi, on pohjana tasa-arvon edistämiselle työelämässä. Parlamentin ja neuvoston direktiivi edellä mainitun direktiivin muuttamisesta 2002/73/EY laajensi direktiivin alaa. Muutosdirektiivi on tullut voimaan 5 päivänä lokakuuta 2002 ja sen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2005.
Muutosdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan perusteella direktiiviä sovelletaan julkisella ja yksityisellä sektorilla, julkiset laitokset mukaan lukien, seuraavilla aloilla:
a) työpaikan, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saamisen ehdot, valinta- ja työhönottoperusteet mukaan lukien, toimialasta ja ammattiasemasta riippumatta, uralla eteneminen mukaan lukien;
b) mahdollisuus kaikenlaiseen ja -tasoiseen ammatilliseen ohjaukseen ja koulutukseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työkokemus mukaan lukien;
c) työehdot ja työolot, mukaan lukien irtisanominen, sekä palkka samapalkkaisuusdirektiivissä säädetyn mukaisesti;
d) jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten järjestöjen tarjoamat edut.

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS

23. artikla.
1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

- Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. ( Perustuslakivaliokunnan mietintö 25, PeVM 25/1994 )

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Taidealoilla yleensä katsotaan ammattitutkinnoksi vähintään kolme vuotta kestävä korkeakoulutasoinen koulutus. Kirjailijaliitolla on muistaakseni normina kahden tai kolmen teoksen julkaiseminen jonkun kustantajan toimesta.
Kuka tahansa saa elättää itsensä maalamalla kuvia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #40

Siinä se ero onkin, jos kirjoitan kaksi kirjaa olen kirjailija, mutta jos maalaan tuhat taulua en ole kuvataiteilija koska en pääse korkeakouluun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Totta kai voi olla kuvataiteilija vaikka ei ole käynyt korkeakoulua. Voi jopa päästä taiteilijaseuran jäseneksi ja matrikkeliin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Et sinä ole kirjailija (kirjailijaliiton jäsen) vaikka julkaisisit kymmenen omakustannetta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #63

Kirjailijaliitossa on toki samat ongelmat kuin kuvataidealan järjestöissäkin. Jokainen alaa seurannut tietää toki Kata Kärkkäisen ja Juha Vuorisen tapaukset. Yleensähän kirjailijaliiton jäseneksi pääsee kolmen romaanin jälkeen ja Kata Kärkkäinen oli kirjoittanut neljä romaania, eikä silti päässyt jäseneksi. Vuorinen taas oli myynyt enemmän kuin yksikään niistä jotka hänen jäsenyytensä hylkäsivät.

Kata Kärkkäinenhän on tätä nykyä jäsenenä, kun taas Vuorinen ei ole halunnut hakea jäsenyyttä uudelleen. On myös uusia nuoria kirjailijoita jotka boikotoivat liittoa näiden tapausten takia, koska katsovat kyseessä olevan lähinnä halveksittava ammatillinen kiusaaminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #64

Minullakin on tuttu jota ei haluttu päästä kirjailijaliiton jäseneksi julkaistujen teosten perusteella.
Kateus kukoistaa niin taiteen kuin tieteenkin alalla. Lahjakkaimmat tutkijatkin saattavat jäädä ilman apurahoja ja virkoja.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #40

Kuten totesin jo aiemmin, Taidemaalari on maan virallisen tutkintojärjestelmän alainen ammatti ja kuten muissakin ammateissa myös taidemaalarin ammatissa on keskiasteen ja ammattikorkean koulutukset. Itselläni on keskiasteen tutkinto pöytälaatikossa ja kaikissa muissa virallisen tutkintojärjestelmän alaisissa ammateissa, pääsee keskiasteen tutkintopapereilla automaattisesti oman ammattialansa ammattijärjestön jäseneksi.

Mitä taas tulee taidemaalareiden etujärjestön kuten taidemaalariliiton jäsenhaun kriteereihin, ne löytyvät seuraavan linkin takaa.

http://www.painters.fi/jasenhaku.html

Taidemaalarin ammatti on siitä erikoinen, että siinä keskinkertaisuus voi estää itseäään lahjakkaampien pääsemisen oman ammattijärjestönsä jäseneksi ja niin myös tehdään, koska palkintona ovat viralliset näyttelytilat, apurahat ja muut julkiset tuet, matrikkelipaikasta puhumattakaan.

Jos olympialaisiin voisi 60m keihäsmies valita kilpakumppaninsa, ei hän valitsisi ainuttakaan yli 60m heittäjää kilpakumppanikseen, koska hänellä olisi mahdollisuus keskinkertaisena valtaviin taloudellisiin voittoihin ja huomattavaan julkisuuteen. Ja tarpeeksi pitkään vuosikymmeniä kun tätä jatkuisi, huononisi taso jatkuvasti. Asia mikä näkyy tällä hetkellä virallisen taidekentän toimijoissa hiukan liiankin selkeästi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #47

Niin on.

Sitten kun asiasta keskustelee, niin bannataan lopullisesti ns. piireistä. Tai sitten Margaretan tyyliin, sanotaan että pitää osata ensin.

Pitääkö osata taiteilla vai pitääkö osata nuolla isompien starojen beffaa?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #49

Juuri näin Ari. Kun menee keskustelemaan asianmukaisesti näistä ongelmista sinne virallisen taidekentän palstoille ja yrittää herättää asianmukaista keskustelua, bannataan palstoilta pois ja estetään avoin ja vapaa keskustelu oman ammattialan epäkohdista.

Lastentason taiteilijat myös käyttäytyvät kuin pikkulapset, eivätkä siedä erilaisia mielipiteitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #49

En ymmärrä mitä tarkoitat "Margaretan tyylillä". Totesin vain sen päivänselvän asian, että jokaisen ammatin harjoittaminen vaati omat tietonsa ja taitonsa.
Luuletko tosiaankin, että joku on parempi taiteilija vain siksi, ettei ole saanut alan koulutusta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #65

Ehkä ymmrsin aluksi väärin, pyydän anteeksi, jos näin kävi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Pystyy jotkut sisäpiiriläiset estämään taiteilijaseuran jäseniltäkin pääsyn näyttelyihin. Lahjakkaampia pyritään lytistämään.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #53

Juurikin noin, lahjakkaammat pyritään lytistämään keskinkertaisuuksien taholta, asia johon tulisi saada muutoksia. Siksi taidealat tulisi saada noudattamaan normaaleja työelämän pelisääntöjä, se korjaisi jo useita taidealojen ongelmia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

53 ja 54, nyt päästiin asiaan, eli kateus vie kalatkin vedestä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Minusta ei olisi mikään parannus jos taide jätettäisiin täysin markkinavoimien armoille. Päinvastoin.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #60

Toki valtion tulisi tukea taidetta edelleenkin, mutta toisella tavalla. Siten että tuet kohtelisivat taiteilijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Kaikki apurahat ja muut nykyiset taiteen tuet tulisi lopettaa.

Valtio voisi tukea taidetta esimerkiksi laskemalla taiteen ja taiteen oheistuotteiden ALV:n nollaan ja antamalla taiteen ostajille verovähennysoikeuden ostamistaan taideteoksista. Samoin valtio voisi järjestää taiteilijoille paikkoja joissa he voisivat olla esittelemässä ja myymässä teoksiaan ja niiden oheistuotteita. Paikkoja joihin kansalaiset voisivat tulla tutustumaan taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa.

Myös muita vastaavia tukimuotoja voisi harkita, mutta niiden tulisi kohdella taiteilijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Ei valtion tehtävä ole tukea julkisista varoista epätasa-arvoista kohtelua.

Taiteilijajärjestöt tulisi myös laittaa noudattamaan maamme lakeja ja maamme solmimia ihmis- ja perusoikeussopimuksia, jotka on mainittu viestissäni numero 39. On täysin käsittämätöntä että ammattiala jota pyöritetään julkisella rahalla, voi toimia vastoin lakeja ja sopimuksia. Valtio joka itse valvoo yksityisten alojen noudattavan mainittuja lakeja ja sopimuksia, ei noudata näitä itse julkisella rahalla rahoittamallaan taidealalla. Toimitaan kuten pahimmissa banaanivaltioissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61

Korkeatasoisin taide on harvoin kaupallisesti menestyvin.
Elokuvassa halveeratun taiteilijan installaatio on toistamiseen esillä Tampereella koska sai muutama vuosi sitten niin suuren suosion täällä.
Tuskin kukaan sellaista teosta ostaisi. Täytyy mennä ihailemaan.
Monet taiteilijat eivät ole mitään myyntitykkejä. Ei taiteen pidä olla jotain helppoheikkihommaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #67

"Korkeatasoisin taide on harvoin kaupallisesti menestyvin."

Maailmantaiteen huippunimien teoksia pidetään kaikista korkeatasoisimpina ja myös kalleimpina.

"Ei taiteen pidä olla jotain helppoheikkihommaa."

Tässä olen samaa mieltä ja mielestäni nykytaide on usein juuri helppoheikkien tekemää. Tähän muuten elokuvankin kritiikki perustuu pitkälti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #70

Etkö itse ole nykytaiteilija?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #72

Olen perinteinen taidemaalari, mutta joidenkin teosten kohdalla minut voidaan tulkita myös nykytaiteilijaksi, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Mikä on sen sanan varsinainen merkitys?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #96

Mielestäni sanan varsinainnen merkitys on se että tekee nykytaidetta, ei se että tekee taidetta nykyaikana. Mutta voit toki itse keksiä omat merkityksensä sanalla nykytaiteilija.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #103

Mikä mielestäsi sitten on "nykytaidetta". Poikani kysyi onko sata vuotta sitten tehty impressionistinen teos nykytaidetta. Minä vastasin, että se lasketaan moderniksi taiteeksi. Uudempi taide saatetaan nimittää postmoderniksi.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #122

Wikipedia määrittelee nykytaiteen näin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nykytaide

Minä tuskin osaan antaa parempaa määritelmää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #123

Siinä sanotaan, että nykytaide on aikamme taidetta. Missä ajassa sinä elät?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #122

Margareta, miksi et hakisi siihen vastausta ihan itse? En minäkään kysele mieltäni askarruttavia asioita täältä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #124

Minä tarkoitan nykytaiteella aikalaistaidetta. Kysyin mitä Markku tarkoittaa kun hänellä ilmeisesti on erilainen käsitys asiasta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #126

No sitten ei mitään, sillä kun haluat Markun mielipiteen niin häneltä varmaan sen saat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #127

Ei perinteinen ja nykytaide mielestäni ole toisiaan poissulkevia kategorioita.
Omatkin maalaukseni ovat aika perinteisiä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #126

"Minä tarkoitan nykytaiteella aikalaistaidetta. Kysyin mitä Markku tarkoittaa kun hänellä ilmeisesti on erilainen käsitys asiasta."

Minä tarkoitan perinteisellä taiteella esittävän kuvan maalaamista tunnistettavasti kankaalle ja nykytaiteella lähes kaikkea sitä muuta, jota taiteen käsitys on laajennettu koskemaan nykyään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #130

Onneksi on sentään nykytaidettakin!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #134

Onni on suhteellinen käsite. Mutta mitä tulee perinteisen esittävän kuvan tai nykytaiteen suosioon, niin netin taidepalstoilla tätä voidaan verrata erinomaisesti. Maailman suurin ja suosituin elossaolevien taiteilijoiden nettitaiteen esittelypaikka on Deviantart.

http://www.deviantart.com/browse/all/traditional/

Linkin takana oleva sivu on suosituimmat koko ajalta ja kuten huomaat esittävä perinteinen taide on hyvin voimissaan ja erittäin suosittua, ainutkaan ei esittävä nykytaideteos ei ole ainakaan etusivun teosten joukossa.

Tämän takia minua ihmetyttää miksi meidänkin maassamme pääosa taiteen julkisesta tuesta menee ei esittävälle nykytaiteelle, vaikka sen suosio ei ole kovinkaan kummoinen nähdyn perusteella? Tai itse asiassa kun ajatellaan valtion toimintaa, joka lähes joka asiassa on kansalaismielipiteiden vastaista ja jo suoranaista sotaa kansalaisia vastaan, niin eipä tätäkään juuri tarvitse ihmetellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #138

Ei suosio ole mikään taiteellisen arvon mitta.
Ja kuten jo kerroin Kaarina Kaikkosen installaatio saavutti Tampereella suuren suosion joitakin vuosia sitten ja on nyt uudelleen esillä.
Elokuvassa esitetty häneen kohdistuva pilkka ei ollut kovin osuvaa; uusista kumisaapaista koottu kuviolla ei ole muuta yhteistä hänen hienoon installaatioon kuin sijoituspaikka.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #140

Todellisuudessa suosio on kuitenkin useissa tapauksissa suosion mittapuu, monet elokuva-aln ja musiikin palkinnot jaetaan juuri suosion perusteella.

Mitä taas tulee mainitsemaasi Kaikkoseen, minulla ei ole kunnia tietää hänen teoksistaan yhtään mitään. joten olen jäävi puhumaan hänestä taiteilijana tai hänen teoksistaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #142

Taiteen uudistajat ovat kohdanneet paheksuntaa ennenkin. Ei tuollainen ole taidetta kauhisteltiin kun Monet lanseerasi impressionismin. Van Gogh ei saavuttanut suosiota elinaikanaan.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #145

Mielenkiintoista on että Monetin tunnetuimmat teokset, hän on maalannut silloin kun kaihi oli jo tuhonnut hänen silmiään siten että näkö oli huonontunut erittäin pahasti.

Samoin saman aikakauden Renoir maalasi tunnetuimmat teoksensa reumatismin vääristänein sormin.

Van Gogh ei saavuttanut suosiota elinaikanaan, vaan häntä pidettiin lähinnä hulluna. Hänen veljensä vaimo kirjoitti kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänestä kirjan ja sen jälkeen hänen arvostuuksensa nousikin arvoon arvaamattomaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #146

No, vanhemmitenhan kotimaisista Kaskipuronkin näkö kärsi, mutta se nyt ei liittynyt tunnetuimpiin teoksiinsa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #147

Otin nuo Monetiin ja Renoirin jutut sen takia esille, että vuosisatoja taiteilijat pyrkivät täydellisyyteen, kunnes imressionistien aikana juttu muuttui siten että taiteeksi muuttuikin jonkinlaisista virheistä muodostuvat teokset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #148

Jotkut pyrkivät täydellisyyteen toiset antavat sattumalle mahdollisuuden avata odottomattomia näkymiä.
Itselläni oli tapana jättää tekele joltain osin pikkasen auki.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #149

Mutta onko se silloin taidetta, jos sattumalla on osuus ja voiko tekijä kutsua itseään taiteilijaksi, jos sattuma tekee hänen teoksestaan kiinnostavan?

Mielenkiintoisia kysymyksiä, joita taiteilijana on kiinnostavaa pohtia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #150

Olen pohtinut näitä kysymyksiä. Minulla on ominaista käyttää sattumaa hyväksi niin taiteilijana kuin muussakin elämässä. Totta kai teos voi olla kiinnostavaa jos taiteilija on oivaltavasti ottanut jonkun sattuman haltuunsa.
Olen pitänyt akvarellimaalauksesta koska sen maalaaminen on vuorovaikutusprosessi sattuman kanssa. Öljyväärimaalauksistanikin parhaimmat ovat syntyneet ilman ennakkonäkemystä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #130

Käsitys taiteesta on laajentunut koska taiteilijat ovat laajentaneet ilmaisuaan eli luoneet uutta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #141

Taiteen käsitys on laajentunut, kuten myöskin taiteen teon materiaalit, joihin itse olen ottanut kantaa toisella blogikirjoituksellani.

http://ukkram09.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On absurdia ajatella, että joku jury voisi määritellä mikä on taidetta.
On myös omituista arvostella "nykytaidetta" yhtenä klimppinä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kaikenlaiset jyryt kuitenkin tänä päivänä määrittelevät taidetta.

Eikä nykytaidetta arvostellakaan yhtenä "klimppinä", ei edes puheena olevassa elokuvassa, vaan nykytaiteen yksittäisiä ilmiöitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sinä puhut nykytaiteesta erittelemättä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ei pidä paikkaansa, saatan puhua nykyisestä taiteen kentästä yleisellä tasolla kriittisesti erittelemättä kaikkia asioita erikseen, mutta nykytaiteesta en puhu, eikä puhuta elokuvassakaan.

Väitän myös että niin minä kuin elokuvakin tietää mistä puhuu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaikesta huolimatta tänään lähtee taas yksi uusi työ kehystykseen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Hienoa Ari, itse ollen maalaillut vähemmän viime vuosina, koska olen kirjoittanut yli viisi vuotta kirjaa. Viime yönä lähetin sen sähköpostina Multiprinttiin tulostettavaksi neljänä eri kappaleena, jotka taas ajattelin lähettää kustantajille luettavaksi ja kokeiltavaksi saisiko kirjan julkaistua?

Olen aloittanut jo uudenkin kirjan kirjoittamisen ja syksyllä ajattelin paneutua taas taiteen tekemiseen kirjoittamisen ohessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo farssi ei pitkälle kanna ja Kai Lehtisellä samat maneerit kuin filmissä Kalle Päätalo. Filmi synnyttää vääristyneitä ennakkoluloja.

Mutta toritaideväki riemuitsee.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Törkeää tuotesijoittelua:)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Mutta toritaideväki riemuitsee."

Kun nyt kerran otit puheeksi, kuulisin mielelläni toritaiteen tunnusmerkit palstan taideasiantuntijalta Lauri G:ltä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Täällä riemuitsee yksi toritaidetta ostanut, satuin juuri lukaisemaan että Kain Tapperin töiden hinnat ovat olleet nousussa, valitettavasti on vain grafiikkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #73

Et kai sentään laske Kain Tapperia toritaiteilijaksi?
Toki monet huipputaiteilijat ovat rahantarpeeseen maalanneet rutiinilla nättejä maisemia ja kukkatauluja, mutta eivät ne ole toritaiteeksi luokiteltava, joku taiteilijan kädenjälki niissä on säilynyt.
Mankell on mainiosti kuvannut henkilön, jota voisi sanoa toritaiteilijaksi
kuvatessaan Kurt Wallanderin isän työskentelyä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #135

En tietenkään, se nyt oli heitto. Ja onhan monella taiteilijalla niitä vähemmän hyviä teoksia, kaiketi inhimillisistä syistä rahantarpeeseen väsättyjä, mutta olen ostanut enimmäkseen grafiikkaa, Kaskipuro mieluisimpana. Joitain olen vaihtanut, Kuutti Lavosenkin työn, vaikka olisi rahallisista syistä kannattanut pitää. Mutta kotini on linnani.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #74

Blogistina poistaisin tuon kuten Gröhn kaikki kanssaan eri mieltä olevat kommentit ainakin bloggauksestaan Törkeää tuotesijoittelua.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #75

Tiedän että taideasiantuntija Lauri G poistaa omista blogeistaan kaikkien hänen kanssaan eri mieltä olevien kommentit, mutta en aio taiteilijana alentua samaan halpamaisuuteen. Taideasiantuntija Lauri G näyttää vain oman hölmöytensä kommenteillaan ja sen ettei tiedä taiteesta mitäään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #77

Roskaa. Poistin tuon tyypin viestin kun oli kyse television tuotesijoittelusta eikä kaupan hyllyjen sijoittelusta.

Kun taiteesta keskustellaan on kyse estetiikasta. Tai taiteen filosofiasta, josta sinä et taida tietää mitään. Syosittelen:

http://www.gaudeamus.fi/eldridge-johdatus-taiteenf...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #79

Linkkisi takaa löytyvä taiteen filosofia on epävarmoja kysymyksiä herätteleviä teorioita, juuri niitä joita elokuva Suuri performanssi kyseenalaistaa ja kritisoi.

Kysymys siitä mikä on taidetta, on mielenkiintoinen, eikä siihen varmaan löydy yksiselitteistä vastausta. Suomen kielen sana Taide ei anna myöskään tarkkaa määritystä sanalle ja ehkäpä olisikin parempi tutkia sitä mitä sana Taide tarkoittaa esimerkiksi isomman kielialueen vastaavan sanan merkityksestä?

Englanninkielessä sanaa Taide vastaa sana Art ja sille annetaan tarkempia merkityksiä ja määritelmiä kuin suomenkielen sanalle Taide. Englanninkielen sana ART tarkoittaa seuraavia asioita: taide, taito, kekseliäisyys, oveluus, juonet, metkut, käsityö ja ammatti.

Näin me pääsemme jo paljon lähemmäksi sitä merkitystä mitä sana Taide saattaisi tarkoittaa. Voisimme jopa olettaa että mitä useampi englanninkielisen Art sanan merkitys esiintyy taiteena esitetyssä teoksessa, sitä lähempänä se on taidetta.

Eli jos taiteena esitetyssä teoksessa on esimerkiksi kekseliäisyyttä, taitoa, oveluutta ja juoni, se on lähempänä taidetta kuin pelkkä käsityö. Toki jokainen voi esittää omat määritelmänsä taiteelle, palsta on vapaa ja mielenkiinnosta kuulisin Lauri G:n itse mietittyjä määritelmiä taiteen olemuksesta, ei joltakin kopioituja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #81

Suosittelen tuota kirjaa taiteen filofiasta. Taidetta ei voi määritellä. Jos voisi, taide jymähtäisi olemassaolenaan. Niinkuin toritaide ;-)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #82

Kompastut omaan nokkeluuteesi, jos taidetta ei voida määritellä, ei silloin voida määritellä toritaidettakaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #84

No ei. Toritaide ei kuulu samaan kategoriaan kuin taide, vaan kategorioihin matkamuisto ja seinäkoriste.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #89

"Toritaide ei kuulu samaan kategoriaan kuin taide, vaan kategorioihin matkamuisto ja seinäkoriste."

Monet taiteilijat on luokiteltu toritaiteilijoiksi tai lankkumaalareiksi, kunnes ajan myötä heidän taiteensa onkin noussut ylitse muiden. Se taide mitä maalattiin satoja vuosia sitten, on taiteeksi todistettua. Se taide mitä maalataan tänä päivänä, saattaa huomenna tai sadan vuoden päästä olla arvotonta, tai sitten todella arvossaan. Sitä et päätä sinä, enkä minä tällä palstalla.

Sinä voit vain kertoa oman mielipiteesi taiteesta ja minä omani, perustelujen pätevyys kertoo kumpi tietää enemmän taiteesta. Ja niitä perusteluja sinulta ei ole näkynyt, vain halpoja linkkejä muiden teorioihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #93

Taiteenfilosofia on oppi taiteesta tietämisestä. Sinun tietosi rajoittuvat taiteen tekemiseen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #97

Taiteen filosofiat ovat taiteen teorioita, katso kommenttini numero 98.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #79

"Roskaa. Poistin tuon tyypin viestin kun oli kyse television tuotesijoittelusta eikä kaupan hyllyjen sijoittelusta."

Ajatuksenlukijako pitäisi olla? Bloggauksessa oli vain otsikko Tuotesijoittelua törkeimmillään, kuva ruokahyllystä ja sen alla teksti "Nykyään tuotesijoittelulla ei ole mitään rajoja. Kuva: Hansin grillikesä, TV4."

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/196950-...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #87

Ennen blogin kommentointia kannattaisi lukea tuo blogi ja aikaisemmat kommentit. Tosin en muista missä välissä kommentoit. Mutta periaatteessa en halua, että rasittaisin lukijoita harhaviesteillä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #90

Aivan alussa, ja kommenttiini olisi ollut mahdollisuus vastata että tarkoitattekin jotain muuta kuin sitä, minkä käsityksen sain otsikosta, kuvasta ja kuvatekstistä - muutahan siinä ei ollutkaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #92

Olet oikeassa. Mutta on asiatonta kommentoida asiaa täällä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #95

Eiköhän siitä onko kommentti asiallinen vai asiaton päätä kukin bloggaaja omassaan, ja otan toki tästäkin huomautuksia vastaan jos huomautettavaa on.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #95

Eihän sinun kanssa voi keskustella omalla palstallasikaan.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #128

Taideasiantuntija Lauri G näyttäisi tässä bloggissa nähdyn perusteella aikamoiselta trollilta, mikä tosin hiukan ihmetyttää, koska kyseessä näyttäisi olevan aikamies.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #74

Tokihan taideasiantuntija Lauri G:llä on esittää pitävät perusteet väitteilleen minun teosteni kohdalla?

Mitä taas tulee Lauri G:n linkin takana esittämään "taidevalokuvaan" pidän sitä esimerkkinä hänen mainitsemastaan toritaiteesta ja hänen mielipidettään taiteen olemuksesta, kopioituna roskana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #78

Et tajunnut mistä kyse. Kuvissa oli näyttelyn taideteos rinnastettuna seinältä löytyvään kuvioon. Suosittelen kuvien otsikon lukemista ...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #80

En ikävä kyllä löytänyt kuin yhden kuvan ja siitäkin on vaikea sanoa mitä se esittää tai mitä sen on tarkoitus esittää. Taidetta se ei mielestäni kuitenkaan ole, vastaavan kuvan pystyy ottamaan kuka tahansa.

Mitä kuvan on tarkoitus kertoa?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #83
Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #85

No kerroppa meille nyt suurena taideasiantuntijana, mikä tekee linkin takana olevat teokset taiteeksi? Äläkä nyt kopioi vastaustasi mistään, vaan annappa ihan omakohtainen lausuntosi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #86

Ne olivat nuorten taiteilijoiden töitä. Suosittelen edelleen kuvasarjan otsikon lukemista. Ja otsissahan oli kysymysmerkki ...

Taiteen filosofiasta voisit myös oppia, huono taidekin on taidetta. Mutta toritaide ja kitsch eivät. Suosittelen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #88

Taiteen filosofia on teorioita, ei ehdottomia totuuksia. Eikä ole olemassa huonoa taidetta tai hyvää taidetta, vaan joku on taidetta tai sitten ei ole. Eli ei ole olemassa vähemmän taidetta tai enemmän taidetta olevia teoksia, on vain taidetta tai ei taidetta olevia teoksia. Ja siinäkin kysymys on lähinnä tulkintakysymyksistä.

Ihmettelen kovasti myös miten ihastunut olet sanaa toritaide ja silti esität ettei taidetta pysty määrittelemään, joka tarkoittaa sitä ettei toritaidettakaan pysty määrittelemään.

Tämä keskustelumme on osoittanut ainakin minulle, miten pihalla oletkaan taiteesta. Toki on hienoa lukea filosofisia juttuja taiteesta ja esittää olevansa fiksu ja tietävä, ja heitellä keipeitä herjoja toritaiteesta, ymmärtämättä lainkaan mistä ja mitä juttelee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #91

Et ymmärrä lainkaan mistä taiteen filosofiassa on kyse. Asiasta, kuten filosofiassa ylernsä, on monenlaisia näkemyksiä. Kyökkifilosofia ei voita niistä yhtäkään. Tämä on kyökkifilosofien tyypillinen käsitteellinen harha:

"Eikä ole olemassa huonoa taidetta tai hyvää taidetta, vaan joku on taidetta tai sitten ei ole. "

Kommentoin yllä jo toritaiteen ja taiteen suhdetta.

Sanooko sana metatieto, metatiede tai metataide sinulle mitään?Taiteenfilosofia on oppi taiteesta tietämisestä. Eri asia kuin taiteen tekeminen.

Sinun kyökkitaidefilosofia vastaa vähän sitä, että lääkäri saisi hoitaa vain niitä tautejs, joita itse sairastanut.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #94

Taiteen filosofioissa on kyse teorioista ja epäilen oletko lainkaan edes lukenut linkittämääsi taiteen filosofiasta kertovaa opusta? Koska jo ensimmäisestä lauseesta asia olisi selvinnyt sinullekin!

"Teoksessaan Johdatus taiteenfilosofiaan Richard Eldridge luo selkeän ja tiiviin katsauksen taiteen luonnetta ja merkitystä koskeviin filosofisiin teorioihin"

Joten yrität vain esittää fiksua ja lukenutta, tietämättä edes mitä olet itse palstalle linkittänyt! En tiedä voiko tämä enää hassummaksi mennä? Jos joku niin tuo on todellista mainitsemaasi kyökkifilosofiaa!

Luetun perusteella näyttäisi siltä että tuo harmaantuminen on pään sisäpuolella huomattavasti pidemmällä, kuin pään ulkopuolella! ;-D

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #98

Katsaus esittää eri taiteenfilosofien näkemyksiä. Kyökkifilofit harhailev missä sattuu omien obsessioidensa puitteissa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #105

Lueppa tarkemmin, katsaus esittää eri taiteen filosofien teorioita. Vaikka kyökkifilosofit jotka eivät edes ole lukeneet linkittämiään teorioita tai eivät ole ymmärtäneet lukemaansa, esittävätkin teoriat totuutena.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #107

Olen lukenut kirjan. Ilmeisesti et tiedä mitä termi teoria tarkoittaa tieteessä tai filosofiassa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taidefilosofia

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #108

No valistappa nyt minua tietämätöntä ja näytä että itse ymmärrät tieteen tai filosofian teorian tarkoituksen.

Eikä auta vaikka kirjan lukisi sataan kertaan, jos siitä ei ymmärrä mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #112

Tuossa linkissä se lukee taiteen osalta. Mikä mahtaa olla koulutuksesi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #114

Lauri Gröhn, kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu että henkilökohtaisia asioita ei kysellä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #114

Yritätkö pönkittää hävinnyttä keskusteluasi oppiarvoilla?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset